Aikaisemmat näytelmät

Tukkijoel’ (1999)

Tukkijoel’ (1999)

Sovitus: Pekka Saaristo
Musiikki: Oskar Merikanto, Otto Manninen, Larin Kyösti
Ohjaus: Pekka Saaristo
Musiikin johto/sovitus: Outi Ollila
Äänet: Heikki Vanhala, Sami Vastamäki
Koreografia: Arto Tuominen
Lavastus: Pekka Saaristo ja työryhmä
Puvut: Marjo Kallio
Maskeeraus: Maija Kanto

Tukkijoella on saanut vuosikymmenten mittaan Suomen teattereissa pitkästi toistasataa ensi-iltaa. Se on myös filmattu kolmesti. Vuosi 1999 oli näytelmän juhlavuosi, sillä lokakuussa tuli kuluneeksi sata vuotta sen ensi-esityksestä Suomen Kansallisteatterissa.

Joki oli Paimion kaupungin vuoden 1999 teemana. Tämän innoittamana myös Paimion Kesäteatteri otti ohjelmistoonsa tukkilaisklassikon Tukkijoella. Ohjaaja Pekka Saaristo sovitti Teuvo Pakkalan tekstin paimiolaisille. Nimi muuttui paimiolaisten suuhun sopivaksi: Tukkijoel`. Pietolasta tuli Ala-Varttalo, Turkasta Porin Matti ja ”ottiatuota” Tolarista ”voi iankaikkine” Tulonen.

Paimion Museomäellä raikasi tukkilaisten voimallinen laulu: ” Vielä niitä honkia humisee Suomen sydänmailla…” Tukkilaisten mukana tuli kylänraitille vilskettä. Rakkaus leiskui kesäyössä, ja osansa siitä saivat Ala-Varttalon äksyn isännän kaunis tytär Katri ja komea, salaperäinen tukkilainen Porin Matti. Yhteistä säveltä etsivät myös säkenöivä mökintyttö Anni ja nuori tukkilainen Somero. Ja kytee se lemmenkipinä kuluneimmissakin sydämissä, sen tietävät kaupustelija Maija ja monet uitot kokenut Tulonen. Jännitystä tarinaan tuo ovela Turkulainen, joka punoo juoniaan nuorten rakastavaisten onnen esteeksi…

Läpi esityksen soivat Oskar Merikannon, Otto Mannisen ja Larin Kyöstin unohtumattomat sävelet. Suurin osa lauluista esitettiin niin sanotusti a´capella -tyyliin eli ilman säestystä. Muutama soittaja kuitenkin näyttämöltä löytyi – perinteinen hanuristi sekä nykyään harvinaisempi sahansoittaja!

Kritiikkiä lehdistöstä: ”Ja jälleen kerran Paimion kesäteatterin resurssit punnitaan ja mahtaviksi havaitaan. Vaikka en itse olekaan innostunut Pakkalan näytelmästä, hyvillä mielin esityksestä poistuu. Syytä iloon löytyy niin upeista roolitöistä kuin ohjaajan kyvyistä luoda ehyt kokonaisuus, niin puvustuksen nyansseista kuin pieteetillä toteutetuista soitto- ja laulukohtauksista.” (TS 4.7.1999)

 


Turkulaisen (Olli Paavilainen) kimpussa hääräävät uskonsisaret Pölö-Hilma (Terhi Rasi), Pahna-Maija (Eeva Salminen), Juntolan Alma (Riitta Rantanen), Hiljanen Lempi (Sari Niskanen) sekä Lörppö-Leena (Pirkko Kolehmainen).


Tukkilaislaulu kaikaa komijasti vanhoilta tukkijätkiltä Retkulta (Markku Kotamäki) ja Ramperilta (Rauno Berg). Oppia ottaa tukkilaissuutari Somero (Hannu Tonteri).


Uskonsisaret syynäämässä torpan aidalla. Vasemmalta Hiljanen Lempi (Sari Niskanen), Hölö-Hilma (Terhi Rasi), Lörppö-Leena (Pirkko Kolehmainen) ja Juntolan Alma (Riitta Rantanen).


Tukkilaiset tulossa uitolta. Vasemmalta Marttila (Janne Jalonen), Somero (Hannu Tonteri), Tulonen (Matti Pekkarinen) ja Kaskinen (Martti Paavilainen). Edessä makaa Paltan lesken poika Kusti (Marko Pekkarinen) ja taustalla tukkilaisia ihastelevat Ala-Varttalon tytär Katri (Merita Entonen) ja torpantyttö Anni (Anne-Maija Mulari).

 

Sivun valokuvat:
Kenneth Strömberg

Muut uutiset